Perusopetuksen päättöarvosanat määrittävät oppilaan opintopolkua, ja halutuimpiin koulutuspaikkoihin pääsy voi riippua yhdestä numerosta. Karvin arviointien mukaan oppilasarviointi ei kuitenkaan ole kouluissa yhdenvertaista: samalla taitotasolla oppilas voi saada eri kouluista neljä eri arvosanaa. Erot johtuvat suureksi osaksi arviointijärjestelmän rakenteellisista ongelmista.
Kriteeriperusteisen arvioinnin uudistus pyrki selkeyttämään linjauksia
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittävät, mitä oppilaan pitäisi eri oppiaineissa osata saadakseen tietyn arvosanan kuudennen ja yhdeksännen luokan päätteeksi.
Vuoteen 2021 asti opetussuunnitelmassa määriteltiin kriteerit vain arvosanalle 8. Opettajilla ei ollut yhteisiä perusteita erottaa esimerkiksi arvosanoja 6 ja 7 toisistaan. Tämä jätti arvioinnin opettajan harkinnan ja koulujen tai kuntien omien käytäntöjen varaan.
Opetushallitus tarkensi arviointikriteerejä yhdeksännelle luokalle vuonna 2020 ja kuudennelle vuonna 2023. Uudet kriteerit kuvaavat, millaista osaamista vaaditaan arvosanoihin 5, 7, 8 ja 9. Uudistuksen tarkoituksena oli lisätä arvioinnin selkeyttä ja yhdenmukaisuutta ja vähentää tulkinnanvaraa.
Kevään 2024 kuudesluokkalaisten oppimistulosten arvioinnissa havaittiin kuitenkin, että opettajat eivät juuri käyttäneet aikaa uusiin kriteereihin tutustumiseen. Lähes kaksi kolmasosaa opettajista käytti perehtymiseen alle kolme tuntia, ja osa ei lainkaan.
Jos aika jakautui tasaisesti kaikkiin oppiaineisiin, moni opettaja perehtyi matematiikan kriteereihin käytännössä noin 15 minuuttia.
Kun arviointi vaikuttaa oppilaan tulevaisuuteen, arviointiosaamisen kehittäminen ei saa perustua näin ohueen perehtymiseen.
Liiallinen kannustaminen voi olla karhunpalvelus
Perusopetuslain mukaan arvioinnin tulee ohjata ja kannustaa oppimista sekä tukea oppilaan itsearviointitaitoja. Opetussuunnitelman perusteet kuvaavat arvioinnin kaksi puolta: formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin.
Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa tavoitteisiin. Sen tarkoituksena on auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi.
Summatiivisen arvioinnin tehtävänä taas on kuvata, missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet.
Summatiivinen arviointi on tärkeää erottaa formatiivisesta, sillä kannustamisella on kaksi puolta.
Oikein ansaittu hyvä arvosana palkitsee ja motivoi. Sen sijaan taitoihin nähden liian hyvä arvosana voi heikentää oppilaan käsitystä siitä, mitä hänen tulisi vielä oppia. Arvioinnin tarkoitus ei toteudu, jos arvosana ei vastaa todellista osaamista.
Matematiikan arviointi on moniulotteista
Matematiikan taitojen arviointi on moniin muihin oppiaineisiin verrattuna selkeämpää mutta ei silti ongelmatonta.
Yhdeksännen luokan päättöarvioinnin taustalla on kolme tavoitealuetta (1) Merkitys, arvo ja asenteet, 2) työskentelyn taidot, 3) käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet), jotka jakautuvat yhteensä kahteenkymmeneen tavoitteeseen.
Monet tavoitteet ulottuvat kaikille matematiikan sisältöalueille, kuten algebraan tai geometriaan, mikä tekee arvioinnista rakenteellisesti monitasoista.
Karvin arvioinneissa on havaittu systemaattisia koulujen välisiä eroja. Vuoden 2021 arvioinnissa heikoimmin menestyvissä kouluissa annettiin samalla osaamistasolla keskimäärin noin yhtä arvosanaa korkeampia päättöarvosanoja kuin parhaissa kouluissa. Sama ilmiö toistui kevään 2024 kuudesluokkalaisten arvioinnissa erityisesti äidinkielessä.
Erityisesti alakoulussa tavoitteita on paljon, ja osa niistä limittyy toisiinsa. Runsaus ja päällekkäisyys heikentävät arvioinnin fokusta. Tavoitteiden selkeämpi rakenne ja kriteerien konkreettisuus auttaisivat sekä opettajia että oppilaita ymmärtämään, mitä osaamista kulloinkin tavoitellaan.
Arvosanainflaatio ei selity pelkästään sillä, että kouluissa arvioidaan muitakin osaamisen ulottuvuuksia kuin kansallisissa arvioinneissa mitattuja taitoja. Taustalla on ennen kaikkea arviointiperiaatteiden vaihteleva tulkinta.
Kompensaatioperiaate ja epätäsmälliset osaamiskuvaukset luovat vaihtelevia käytänteitä
Matematiikan päättöarvioinnin kriteereissä todetaan, että vahvempi osaaminen yhdessä tavoitteessa voi kompensoida heikomman osaamisen toisessa.
Periaate on pedagogisesti perusteltu, mutta käytännössä se johtaa erilaisiin tulkintoihin. Osa opettajista antaa kompensaation vaikuttaa arvosanaan selvästi, osa käyttää sitä vain hienovaraisesti ja osa ei lainkaan. Tulkinnanvara lisää koulujen välisiä eroja.
Epäselvyyttä syntyy myös arvosanojen osaamisen kuvauksista. Esimerkiksi arvosanan viisi kriteereissä käytetään usein ilmaisua ”ohjattuna”, mutta opetussuunnitelmassa ei tarkenneta, millaista ohjausta voidaan tarjota.
Käytännössä ohjauksen määrä voi vaihdella lyhyestä vihjeestä tehtävän vaiheistamiseen ja oppilaan vieressä ohjaamiseen, mikä vaikuttaa merkittävästi siihen, milloin oppilaan katsotaan täyttävän arvosanan 5 kriteerit.
Arviointiperusteiden keskeiset termit ja periaatteet tulisi jatkossa määritellä täsmällisemmin, jotta arviointi ohjaisi käytäntöä mahdollisimman yhdenmukaisesti eri kouluissa.
Tasoittaisiko tarkempi vuosiluokkaistus arvioinnin eroja?
Yksi keskeinen haaste on se, että matematiikan sisällöt on kirjattu opetussuunnitelmaan yleisellä tasolla eikä tavoitteita ole suoraan sidottu sisältöihin. Tämä johtaa siihen, että kouluissa edetään sisällöissä eri tahtiin ja käytännössä usein oppimateriaalin logiikan mukaan.
Opettajilla ei myöskään ole aina selvää käsitystä siitä, mitä toisissa kouluissa tehdään ja osataan. Karvin oppimistulosten arvioinneissa opettaja saa palautteen omien oppilaidensa taidoista verrattuna kansalliseen keskimääräiseen tasoon, jolloin hän pystyy skaalaamaan myös arviointiaan lähemmäs kansallista tasoa. Koulut päätyvät kuitenkin otokseen mukaan vain satunnaisesti.
Jos opetussuunnitelmaan kirjattaisiin nykyistä täsmällisemmin, mitä sisältöjä kunkin vuosiluokan tulisi hallita, arvioinnin vertailtavuus vahvistuisi. Opettajan pedagoginen vapaus ei kaventuisi, sillä opettaja saisi edelleen painottaa eri asioita ja valita sopivimmat työskentelytavat. Vuosiluokkaistaminen loisi kuitenkin yhteisen perustan ja vähentäisi arvioinnin hajanaisuutta.
Arviointi on perusopetuksen keskeisin ohjauksen väline. Siksi sen tulee olla mahdollisimman oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja yhdenvertaista – kaikille oppilaille, kaikissa kouluissa.
Kirjoittajat
Annette Ukkola, johtava arviointiasiantuntija (yleissivistävä koulutus, alkuopetus)
Matti Suolammi, johtava arviointiasiantuntija (yleissivistävä koulutus)
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)
Lähteet
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus (2020). Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit MA.pdf
Metsämuuronen, J. (2023). Matematiikkaa COVID-19-pandemian varjossa III. Syventäviä analyyseja matematiikan 9. luokan arvioinnista keväällä 2021. Julkaisut 31:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_3123.pdf
Metsämuuronen, J. & Nousiainen, S. (2023). Mitä tiedetään matematiikan osaamisesta ja sen muutoksesta? Julkistusseminaari 14.12. 2023. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Webinaari%20141223.pdf
Ukkola, A., Suomilammi, M., Silverström, C., Metsämuuronen, J. & Marjanen, J. (2025). Matematiikan ja äidinkielen taidot kuudennen luokan lopussa. Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2025. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0125.pdf
Ukkola, A. & Väätäinen (toim.). (2022). Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – katsaus kansallisiin arviointeihin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2021. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T1621.pdf Vipunen (2025). Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun pisterajat. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7BFF2EBD99-85D5-4158-95BB-31FD4E7AD200%7D&file=Ammatillisen%20koulutuksen%20ja%20lukiokoulutuksen%20yhteishaku%20-%20pisterajat.xlsb&action=default