Kielitietoisuus on ollut osa opetussuunnitelmaa jo vuosia, mutta perusteiden tuoreet täydennykset korostavat sen roolia entisestään. Siksi on ajankohtaista katsoa uusin silmin myös sitä, miten oppimateriaalit voivat tukea kielitietoisempaa opetusta.
Kielitietoisuus ja tiedonalan kieli
Kielitietoisuus on väline, joka auttaa huomaamaan kielen roolin osana kaikkea toimintaa. Kun suuntaamme huomion kieleen, aukeaa näkymä myös siihen, miten tieto ja ajattelu ympärillämme rakentuvat.
Jokaisella tiedonalalla on omat tapansa käyttää kieltä. Tiedonalan kieli koostuu esimerkiksi sanastosta ja käsitteistä, kielen rakenteista ja näitäkin laajemmista alakohtaisista kielikäytänteistä. Koulussa tiedonalojen kieltä opitaan eri oppiaineiden opiskelun myötä. Kun kieleen kiinnitetään tietoisesti huomiota, vahvistetaan sekä kielen kehittymistä että oppiaineeseen liittyvän tiedon ymmärtämistä.
Oppimateriaali voi toimia tässä hyvänä tukena. Parhaimmillaan materiaali tarjoaa oppilaille tutkittavaksi tiedonalan tekstejä helposti lähestyttävällä tavalla. Kielitietoinen materiaali ottaa huomioon myös oppilaiden monenlaiset kielitaidot ja muut lähtökohdat.
Miltä kielitietoisuus näyttää oppimateriaaleissa?
Toteutin Otava Oppimiselle projektin, jossa selvitin kielitietoisia käytänteitä Otavan oppimateriaaleissa. Alakoulun materiaaleista tutkailin tarkemmin oppikirjoja Aalto 3 ja Historian jäljillä 5. Pohdin, miten kielitietoisuus näkyy näissä kirjoissa ja millä tavoin ne auttavat oppilasta erityisesti tiedonalan kielen oppimisessa.
Huomasin, että monet oppimista ylipäätään tukevat ratkaisut tukevat usein myös kielellistä hahmottamista.
Esimerkiksi oppikirjojen visuaalinen selkeys (kuten selkeät aukeamat), tekstin jäsentäminen (kuten kuvailevat otsikot ja vaiheittain etenevä leipäteksti) sekä toistuvat rakenteet (kuten tärkeiden asioiden korostaminen tai ennakoitavat tehtävätyypit) ovat monella tapaa pedagogisesti mielekkäitä. Ne vähentävät aivotyön kuormaa ja auttavat huomaamaan olennaisen sisällön.
Erityisesti toisto tukee kielenoppimisessa. Jos sama asia toistuu oppikirjassa monella eri tavalla, oli se sitten tekstinä, kuvina tai vaikka kuvaajina, tietoa on helpompi palastella. Kielen näkökulmasta oppija saa esimerkkejä siitä, miten tiedonalan kieltä käytetään juuri käsiteltävän aiheen äärellä.
Tukea tiedonalakohtaisen lukutaidon kehittymiseen
Kiinnitin huomiota oppikirjoissa erityisesti siihen, miten ne tukivat lukutaidon kehittymistä avaamalla konkreettisesti lukemisen vaiheita. Yleisen lukutaidon lisäksi oppimateriaalien on syytä vahvistaa myös tiedonalakohtaisia lukutaitoja, joiden avulla oppilas oppii havainnoimaan, miten eri alojen tekstit rakentuvat ja miten niitä kannattaa tulkita.
Aalto 3 antaa vinkkejä oppimisen tueksi. Vinkit kertovat esimerkiksi sen, miten tietotekstiä kannattaa lukea ja miten kirjan tehtäviä tehdään. Tietotekstin lukemisen harjoitteleminen tukee yleistä lukutaitoa. Se on hyvä alku myös tiedonalakohtaisen lukutaidon kehittymiselle esimerkiksi ympäristöopin oppiaineeseen kuuluvissa luonnontieteissä, joissa tieto perustuu usein aiemmin aiempaan teoriaan, tutkimiseen ja toistettavuuteen.
Kuva 1. Vinkkejä oppimisen tueksi (Aalto 3)
Historian jäljillä 5 puolestaan avaa sitä, miten alalle tyypillisiä tekstejä luetaan. Lukuohjeita annetaan historiallisen lähteiden tutkimiseen. Tämän myötä oppilas oppii esittämään kysymyksiä lähteen äärellä ja tekemään kriittisiä tulkintoja saamansa tietoon perustuen, mikä on keskeistä historian lukutaidossa.
Kuva 2. Näin tutkit lähdettä (Historian jäljillä 5)
Oppikirjat auttavat tunnistamaan keskeisiä sisältöjä ja käsitteitä, mutta parhaimmillaan niiden avulla voi myös tutkia, miten tiedosta puhutaan eri oppiaineissa ja millaisia tiedonalojen tekstit ovat. Esimerkiksi luonnontieteiden ja historian tekstejä luetaan eri tavoilla, koska tiedon luonne on eri aloilla erilainen.
Kielitietoinen materiaali tuo tiedon jokaisen ulottuville
Toimiva materiaali tarjoaa jokaiselle jotakin. Alkavalla kielitaidolla keskeiset asiat hahmottuvat avainsanojen, tiivistelmien ja mallien avulla. Soveltavat tehtävät tarjoavat sekä kielellistä että sisällöllistä haastetta, mutta niihin voi tarttua kuka tahansa opettajan tai vertaisen tuella.
Oppitunneilla voidaan harjoitella esimerkiksi ääneen ajattelua, mikä tukee omaa oppimista ja antaa samalla malleja muille. Kielitietoisuuden periaatteiden mukaisesti opettaja voi kannustaa oppilaita käyttämään kaikkia osaamiaan kieliä, sillä muiden vahvojen kielten käyttö tukee ajattelun ja oppijaidentiteetin kehittymistä myös koulukielellä.
Ella Väätäinen
Ella Väätäinen on kielikasvatuksen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän on koulutukseltaan luokanopettaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja.
Lähteet
Ahlholm, M., Marjokorpi, J. & Väätäinen, E. (tulossa). Supporting migrant students’ agency in text events through strategic tutoring – A microethnographic case study of Finnish sixth grade. Teoksessa A.-L. Borg, H. Fransson & R. Emilsson Peskova (toim.), Educational transitions for marginalized, multilingual and migrant youth: Northern European perspectives. Springer Nature.
Juuti, K. (toim.), (2016). Ympäristöoppia opettamaan. PS-kustannus.
Marjokorpi, J. & Puustinen, M. (arvioitavana). Kielellinen ja tiedonalalähtöinen tuki historian tekstitaitojen opetuksessa.
Marjokorpi, J., Puustinen, M., & Väätäinen, E. (2025). Lähdekriittinen lukeminen kuuluu kaikille. Kleio, 2025(2), 38–40. https://researchportal.helsinki.fi/files/614066306/KLEIO_2_2025_Valu.pdf
OPH (2014; täydennykset 2025 & 2026). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.
Rantala, J., Puustinen, M., Khawaja, A., van den Berg, M. & Ouakrim-Soivio, N. (2020). Näinkö historiaa opitaan? Gaudeamus.
Repo, E. (2023). Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5
Satokangas, H. & Tiermas, A. (2021). Mitä muuta tiedonalan kieli on kuin sanastoa? – Kuinka lähestyä tiedonalojen kielioppia. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(6). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/mita-muuta-tiedonalan-kieli-on-kuin-sanastoa-kuinka-lahestya-tiedonalojen-kielioppia
Suuriniemi, S.-M. (2023). Monikielistyvä koulu ja kielitietoisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien, opettajien ja oppikirjojen kieliorientaatiot. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/565117
Tiermas, A. (2025). Tiedonalan kielen rakentuminen monikielisessä luokkahuoneessa. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/593604
Väätäinen, E. & Marjokorpi, J. (2024). Vastasaapuneiden oppilaiden tiedonalakohtaisten lukutaitojen arviointi: kielididaktinen näkökulma oppimisen tukeen. Teoksessa M. Kivilehto, L. Lahti, T. Pitkänen, E. Pitkäsalo, & M. Tervola (toim.), Tutkimuksellisia siltoja rakentamassa – Vetenskapliga brobyggen – Building bridges through research: AFinLAn vuosikirja 2024. https://doi.org/10.30661/afinlavk.143421