Suomessa kustannetaan runsaasti laadukkaita, opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja. Valitettavasti panostukset oppimateriaaleihin vaihtelevat kunnittain, mikä asettaa koululaiset eriarvoiseen asemaan.
Suomen Kustannusyhdistyksen selvityksen mukaan oppimateriaaleihin käytettiin vuonna 2024 keskimäärin 145 euroa oppilasta kohden. Erot kuntien välillä ovat suuria: oppilaskohtaiset panostukset oppimateriaaleihin vaihtelevat alle 10 eurosta yli 300 euroon.
Keskustelu oppimateriaaleista on ollut vilkasta myös mediassa. Otava Oppimisen sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä vieraili MTV:n Huomenta Suomessa puhumassa aiheesta ja muistutti, että tilanne pysyy epätasa-arvoisena niin pitkään kuin asiaa ei säädetä esimerkiksi laissa.
Sipilä ymmärtää, että kunnat ovat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Oppimateriaalien ei kuitenkaan pitäisi olla säästötoimenpiteiden kohteena.
”Oppimateriaaleihin käytettävä summa on keskimäärin alle kaksi prosenttia opetukseen käytetyistä menoista. Se pitäisi suojata tuottavuustavoitteilta ja leikkureilta”, Sipilä sanoo.
Nykyinen tilanne asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Sipilän mielestä Suomen peruskouluilla olisi kuitenkin erinomainen mahdollisuus tasata kotitaustan tuomia eroja – tavoittaahan Suomen peruskoulu puoli miljoonaa lasta joka päivä.
”Mielestäni peruskoulumme on Suomessa todella hyvä ja siellä tapahtuu hirveän hyviä asioita. On kuitenkin valitettava totuus, että kaikilla ei ole yhdenvertaista pääsyä tietoon. Siksi oppimateriaali voi olla ainoa kirja, jota lapsi lukee kotona”, Sipilä sanoo.
Oppimateriaali on oppimisen perusta
Oppimateriaali tekee opetussuunnitelman tavoitteet näkyviksi ja tukee sekä oppilaita että opettajien työtä. Kun kirjat ja harjoitusmateriaalit ovat ajantasaisia, oppilas pystyy etenemään omaan tahtiinsa ja opettaja voi käyttää enemmän aikaa yksilölliseen ohjaukseen.
Helsinkiläinen luokanopettaja Johanna Lehtinen tunnetaan hänen tekemästään työstä oppilaiden lukuinnon eteen. Hän ymmärtääkin laadukkaiden oppikirjojen merkityksen sekä oppilaille että opettajille.
”Oppikirja on opettajan työväline. Ilman kunnollista oppikirjaa opiskelu on kuin pelaisi pesäpalloa ilman räpylää tai palloa”, Lehtinen sanoo.
Suomessa on viime vuosina herännyt huoli heikkenevistä oppimistuloksista, jotka näkyvät esimerkiksi laskevissa PISA-tuloksissa.
”Jos olemme huolissamme lasten oppimisesta ja koulumenestyksestä, niin kyllä me tarvitsemme opiskeluun hyvät välineet. Ja tietenkin me tarvitsemme hyvät opettajat. Heillä pitäisi kuitenkin olla oikeus välineisiin, joilla mahdollistetaan oppimista. Koen, että oppikirjat ovat tässä keskeisessä roolissa”, Lehtinen sanoo.
Oppikirjat tukevat lasten koulutyötä ja opettajan arkea
Oppimateriaalien puute näkyy monien koulujen arjessa. Kirjoja ei riitä jokaiselle oppilaalle tai ne ovat huonossa kunnossa vuosien käytön jäljiltä. Oma oppikirja on kuitenkin oppimisen kannalta tärkeä, eikä itsenäinen opiskelu tai asioiden kertaaminen kotona onnistu ilman kirjaa.
Johanna Lehtinen kertoo olevansa onnekkaassa asemassa, sillä hänen koulussaan kirjoja on riittävästi. Häntä kuitenkin huolettaa oppilaat, joille oppikirjojen kunto ja riittävyys eivät ole itsestäänselvyys.
”Mielestäni pitäisi olla minimivaatimus, että lukukirja ei olisi kuin rekan alle jäänyt tai kokonaan alleviivattu. Meillä Suomessa tehdään hyviä kirjoja, niin miksi niitä ei saada käyttöön?” Lehtinen pohtii.
Lehtinen kertoo, miten hänen oppilaidensa tapa opiskella on muuttunut sen jälkeen, kun he osallistuivat väitöstutkimukseen, jossa jokaiselle oppilaalle hankittiin ikiomat ympäristöopin kirjat. Oppilaiden ei tarvitse murehtia kirjojen palauttamisesta lukuvuoden päätteeksi, joten Lehtinen voi opettaa uudenlaisia tapoja oppia ja näyttää, kuinka tehdä merkintöjä.
”Näen, kuinka paljon paremmin oppilaat löytävät tiedon ja kuinka he vastaavat kysymyksiin”, Lehtinen kertoo ikiomien kirjojen vaikutuksesta oppilaisiinsa
Kotimaiset oppimateriaalit pohjautuvat tutkittuun tietoon
Yhtä moniosaista oppikirjasarjaa on tekemässä useita pedagogiikan asiantuntijoita sekä ammattilaisia videotuotannon, visuaalisen suunnittelun ja musiikin aloilta. Lopputuloksena oppikirjasarjan ympärille rakentuu pedagogisesti eheä polku.
Otava Oppimisen Anna-Reetta Sipilä muistuttaa, että Suomessa tuotetaan erittäin laadukkaita oppimateriaaleja, joiden taustalla on kotimainen opetussuunnitelma sekä tutkittu tieto. Oppimateriaaleja myös päivitetään aina ajankohtaisen tiedon perusteella, mikä on Sipilän mukaan erityisen tärkeää nykypäivän informaatioympäristössä.
Hän myös muistuttaa, että oppimateriaalit eivät rajoitu vain painettuun oppikirjaan: kustantajat tuottavat monipuolisia digitaalisia oppimateriaaleja sekä muita oppimista tukevia materiaaleja, myös opettajan käyttöön.
”Opettaja on paras päättämään, milloin hänen oppilailleen sopii painettu kirja ja milloin digitaalinen materiaali. Formaatilla ei ole merkitystä, kunhan sisältö on laadukas”, Anna-Reetta Sipilä kertoo.
Nyt on oikea hetki vaikuttaa oppimisen tulevaisuuteen
Sipilä ottaa kuntien tilanteeseen vertailukohdaksi Ruotsin, missä herättiin oppimistulosten heikkenemiseen ja nyt oikeus oppimateriaaleihin on nostettu koululakiin. Hän toivoo, että jokin Suomen kunnista ottaisi edelläkävijän roolin ja varmistavan, että kouluissa pystyttäisiin tarjoamaan riittävästi laadukkaita oppimateriaaleja.
”Nyt syksyllä päätetään ensi vuoden budjettiasioista, joten niihin voi vaikuttaa oman kunnanvaltuutetun kautta. Jos oppimateriaalia ei ole, niin se on kunnan tai kaupungin arvovalinta eikä johdu opettajan päätöksestä tai siitä, etteikö materiaaleja olisi kustantajilla tarjolla”, Sipilä sanoo.
Myös opettaja Johanna Lehtinen painottaa lukemisen roolia ja toivoo jokaiselle koululaiselle tasavertaista pääsyä laadukkaiden oppimateriaalien pariin.
”Rummutan ikuisesti lukemisen puolesta. Ei saisi olla kiinni siitä, missä kunnassa lapsi asuu, vaan oppimisen pitäisi olla yhdenvertaista ympäri Suomen. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus oppikirjoihin”, Lehtinen sanoo.
Otavan oppimateriaalit oppimisen tukena
Elokuussa 2025 voimaan astunut oppimisen tuen uudistus tukee oppilaiden oikeutta saada oikea-aikaista ja joustavaa tukea. Uudistus korostaa ryhmäkohtaisia tukimuotoja, kuten tukiopetusta, opetuskielen vahvistamista sekä moniammatillista yhteistyötä. Tuen onnistuminen edellyttää oppimateriaaleja, jotka palvelevat erilaisia oppijoita.
Otavan uudet oppimateriaalisarjat on kehitetty vastaamaan näihin tarpeisiin: ne tarjoavat selkeitä perustehtäviä, vaihtoehtoisia oppimistapoja, monikanavaista sisältöä ja kielellisen kehityksen polun, kasvattamatta opettajan työkuormaa kohtuuttomaksi.
Lue lisää: https://oppiminen.otava.fi/kuntapaattajat/