Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskoe mittaa monipuolisesti sekä lukemisen että kirjoittamisen taitoja, joita kannattaa kehittää vielä abivuoden viime metreilläkin. Särmän oppikirjailija, sensori Sari Kuohukoski antaa viisi hyödyllistä vinkkiä, jotka auttavat valmistautumisessa lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeeseen.
1. Lukutaidon kokeessa rakenna vastaus kappaleittain.
Lukutaidon vastauksen laatu yo-kokeessa rakentuu jo ennen ensimmäistäkään virkettä. Sari Kuohukoski painottaa: ”Hyvä lukutaidon vastaus ei synny suunnittelematta.”
Lukutaidon vastauksen sisältö on syytä listata ja ryhmitellä ennen kirjoittamista. Kannattaa siis miettiä, mitä mihinkin kappaleeseen tulee ja vasta sitten ryhtyä kirjoittamaan. Ilman suunnittelua vastaus lipsahtaa helposti aineiston referointiin, jolloin analyysi jää ohueksi ja pahimmillaan ei vastaa ollenkaan siihen, mitä kysytään.
”Selkeä rakenne on kaiken perusta. Silloin pystyy keskittymään siihen, mitä tehtävässä oikeasti kysytään”, Kuohukoski muistuttaa.
Hyvän ja tyydyttävän lukutaidon vastauksen erottaa usein myös abstraktiotaso. Moni opiskelija tekee lukutaidon vastauksessa hyviä havaintoja tekstistä, mutta ei vie niitä päätelmien tasolle. Silloin vastaus jää pintaan, selostukseksi. Hyvässä vastauksessa kirjoittaja kytkee havainnot yleisempään näkökulmaan ja osoittaa ymmärtävänsä ilmiöitä.
”Jos ei sanallista päätelmiä, vastaus jää selostukseksi. Kannattaakin harjoitella päätelmien tekemistä aineistosta”, Kuohukoski summaa.
2. Kirjoitustaidon kokeessa käytä rakennetta apuna sisällön suunnittelussa.
Kirjoitustaidon kokeessa aineistojen käyttö on monille opiskelijoille hankalaa. Osa rakentaa vastauksensa lähes kokonaan aineiston varaan, toiset taas tarttuvat johonkin aineiston sattumanvaraiseen yksityiskohtaan.
Sari Kuohukoski näkee ratkaisun ennen kaikkea rakenteen harjoittelussa: ”Kun kirjoitustaidon vastauksen rakenne on hallussa, se tuottaa automaattisesti hyvää sisältöä.”
Esimerkiksi ongelmanratkaisuun perustuvat rungot, kuten ongelma – syyt – seuraukset – ratkaisu, auttavat jäsentämään omaa ajattelua. Rakenne auttaa myös sijoittamaan aineistot luontevasti tekstin sopiviin kohtiin. Kun aineistojen paikat sopivat tekstiin ja sen rakenteeseen, aineistoviittaukset eivät tunnu päälleliimatuilta.
“Kirjoitustaidon vastauksessa pääosassa ovat kuitenkin kirjoittajan omat ajatukset ja näkemykset. Aineistoja käytetään oman ajattelun tukena”, Kuohukoski painottaa.
3. Ota yo-tekstilajit haltuun mallivastausten avulla.
Lukutaidon ja kirjoitustaidon vastaukset ovat koulumaailman omia tekstilajeja, joita ei näe arjessa. Siksi mallivastaukset ovat Kuohukosken mukaan korvaamaton apu yo-kokeisiin valmistautumisessa.
”Yo-tekstien malleja ei näe missään koulun ulkopuolella. Kannattaakin lukea oppimateriaalien mallivastauksia.”
Kun näkee konkreettisia esimerkkejä hyvistä vastauksista, tyyli tarttuu. Malleista voi opiskella lukutaidon ja kirjoitustaidon vastauksen rakenteen, analyysin ja esitystavan – sellaiset asiat, joita ei voi oppia vain teoriasta.
4. Hio kuntoon ainakin kolme kieliasiaa ennen yo-koetta.
Sujuva kieli tekee yo-vastauksista selkeitä, ja kirjoitustaidon kokeessa kieli on painotettu arviointikriteeri. Kuohukoski nostaa esiin kolme kieliasiaa, jotka on hyvä hioa kuntoon ennen yo-koetta.
Ensimmäinen on yhdyssanojen oikeinkirjoitus. ”Jos ei hallitse yhdyssanoja, se antaa väistämättä kehnon kuvan kirjoitustaidosta”, Kuohukoski kertoo.
Toinen on relatiivipronominien joka ja mikä käyttö, jossa tehdään runsaasti virheitä. Pronomineilla on selkeä ero: joka viittaa edelliseen sanaan, mikä edelliseen lauseeseen.
Kolmas on välimerkkien hallinta. On hyvä varmistaa, että varsinkin aineistoviittauksissa pilkut, kaksoispisteet ja lainausmerkit ovat oikeissa paikoissa.
Jo näiden kolmen kieliasian hiominen parantaa Kuohukosken mukaan vastausten selkeyttä huomattavasti.
5. Aloita valmistautuminen lukulomalla rytmittämällä harjoittelu.
Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen on hyvä valmistautua systemaattisesti, ja sen voi tehdä myös pienissä paloissa. Oppimateriaaleihin Särmä 10 ja Särmä 11 on opiskelijoiden toiveesta rakennettu selkeä harjoitusohjelma lukulomalle.
”Lukulomalla jo 15 minuuttia päivässä vie pitkälle”, Kuohukoski rohkaisee abeja.
Särmä 10 ja Särmä 11 sisältävät lyhyemmän ja pidemmän päivittäisen kertausohjelman. Molemmat auttavat varmistamaan, että kaikki oleellinen tulee kerrattua ennen yo-kokeita. Ohjeiden, videoiden ja mallivastausten avulla voi harjoitella tavoitteellisesti ja rakentaa itselleen koepäiviin varman olon.
”Ohjelma tuo turvallisen mielen. Silloin tietää, että kaikki tärkeä on tullut kerrattua ja harjoiteltua.”
Kuohukosken kannustava viesti on, että edistymistä voi tapahtua vielä viimeisinäkin viikkoina ennen yo-kokeita.
”Esimerkiksi lukutaidon vastaustekniikka loksahtaa monilla kohdalleen vasta aivan lopuksi”, Kuohukoski kertoo.
Harjoittelua ei siis kannata lopettaa yo-kokeiden kynnykselläkään. Usein kokeiden lähestyminen lisää motivaatiota. Kannattaa lukea mallivastauksia ja katsoa omien vastauksiensa palautteita. Ajattelun ja kirjoittamisen taidot kehittyvät vielä viime metreilläkin ennen koetta.