Olen opettanut englantia eri luokka-asteilla vuodesta 2001. Koskaan aiemmin opetus ei ole ollut niin suuren muutoksen tarpeessa kuin tänään.
Millaiset valmiudet oppijalla on? Millaisia yksilöllisiä eroja opiskelijoissa on? Miten keskittyminen ja motivaatio säilyvät? Miten opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta työskentelystään ja taitojensa kehittymisestä? Ja ennen kaikkea: tuleeko jokainen nuori kohdatuksi yksilönä ja valmennetuksi kohti parempaa osaamista?
Näistä kysymyksistä lähti kokeilu, josta kehittyi Blokkimalli – yksilöllinen, kannustava ja tavoitteellinen tapa oppia. Mallissa opetus jakautuu selkeisiin kokonaisuuksiin eli blokkeihin, joissa yhdistyvät omatahtinen työskentely, eriyttäminen, jatkuva palaute, säännöllinen arviointi ja itsereflektio. Taustalla ovat muun muassa käänteisen oppimisen, itseohjautuvuuden ja oppimisen omistajuuden ajatukset.
Coaching-filosofia ja blokkimalli
Blokkimalli ei ole vain opetuksen rakenne, vaan kokonainen lähestymistapa oppimiseen ja opettamiseen. Se perustuu coaching-pedagogiikkaan, jossa jokainen opiskelija nähdään yksilönä omine vahvuuksineen ja kehittämisalueineen.
Opettajan tehtävä ei ole ainoastaan opettaa sisältöjä, vaan kohdata, ohjata, kannustaa ja valmentaa. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri on oppimisen perusta. Opiskelijalle tehdään alusta lähtien selväksi, että opettaja on hänen puolellaan ja auttaa häntä onnistumaan.
Blokkimallissa opiskelijat työskentelevät oppitunnin aikana aktiivisesti ja ottavat vastuuta siitä, mitä he tekevät, millä tavalla ja millä tahdilla. Opettaja puolestaan pystyy käyttämään oppitunnin yksilölliseen ohjaamiseen ja palautteen antamiseen. Näin vastuu oppimisesta jakautuu opiskelijan ja opettajan välille.
Opintojakso rakentuu blokeista
Esimerkiksi 18 oppitunnin opintojakso jakautuu kolmeen kuuden oppitunnin blokkiin. Jokaisella blokilla on oma teemansa, ja kuuden oppitunnin rakenne toistuu:
- Intro ja suulliset harjoitukset – teema ja sanasto
- Kuuntelu ja media – audiot, videot, podcastit ja ilmiöt maailmalta
- Lukeminen – tekstinymmärtäminen ja sanasto
- Kielioppi – uuden rakenteen opettelu ja harjoittelu
- Kirjoittaminen – tekstin tuottaminen ja tekstilajin harjoittelu
- Kertaus, blokkitesti ja itsearviointi
Jokaisen tunnin tehtävät ovat valmiissa, selkeässä ja visuaalisessa paketissa. Tehtävät etenevät perustehtävistä kohti haastavampia tehtäviä, joten opiskelija voi työskennellä oman taitotasonsa mukaisesti.
Työskentelytavan voi myös valita: tehtäviä voi tehdä yksin, parin kanssa, ryhmässä tai opettajan ohjauksessa. Erityisesti suulliset tehtävät mahdollistavat aktiivisen ja omaehtoisen työskentelyn.
Keskeistä on autonomia ja oppimisen omistajuus. Edistyneemmät opiskelijat voivat edetä nopeasti haastaviin lisätehtäviin, kun taas enemmän aikaa tarvitseva voi keskittyä olennaiseen ja edetä rauhallisemmin.
Blokkitesti ohjaa oppimista
Kuudennen tunnin blokkitesti kokoaa yhteen blokin keskeiset sisällöt, kuten sanaston ja kieliopin sekä mahdollisesti lukemisen tai kuuntelun. Testin yhteydessä opiskelija arvioi omaa työskentelyään ja oppimistaan.
Itsearviointi tekee oppimisesta näkyvää: opiskelija pohtii, mitä hän osasi, missä tarvitsi apua ja mitä voisi tehdä seuraavassa blokissa paremmin. Näin arviointi ei ole vain osaamisen mittaamista, vaan myös oppimaan oppimisen harjoittelua.
Opettaja seuraa opiskelijoiden etenemistä jatkuvasti. Jo ensimmäisten blokkien aikana tulevat näkyviin sekä vahvuudet että tuen tarpeet, jolloin opettajan aika voidaan kohdentaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Valmentaja auttaa kohti tavoitetta
Blokkimallissa opiskelijat työskentelevät tavoitteellisesti kohti opintojakson loppukoetta. Opettaja toimii valmentajana: hän seuraa etenemistä, antaa palautetta, auttaa vaikeissa kohdissa ja kannustaa opiskelijaa ylittämään itsensä.
Kotitehtäviä ei anneta kaikille automaattisesti samalla tavalla. Jos lisäharjoittelu on juuri tietylle opiskelijalle tarpeen, siitä voidaan sopia yksilöllisesti. Näin myös vapaa-aika ja palautuminen voidaan ottaa osaksi pedagogista ajattelua.
Eriyttäminen ei siis tarkoita vain tehtävien vaikeustason muuttamista. Se vaatii tilannetajua, tunneälyä ja opiskelijan yksilöllistä kohtaamista.
Arviointi kannustaa yrittämään
Opiskelijan työskentelyä ohjaa selkeä tavoite: blokin tehtävät tehdään omalla taito- ja tavoitetasolla, ja osaamista arvioidaan säännöllisesti. Yllättävää on ollut huomata, että suurin osa opiskelijoista haluaa tehdä mahdollisimman paljon – ei mahdollisimman vähän.
Blokit valmistavat opiskelijaa systemaattisesti opintojakson loppukokeeseen, jossa arvioidaan koko opintojakson keskeistä osaamista: sanastoa, kielioppia, kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä kirjoittamista. Jatkuva harjoittelu ja palaute tukevat onnistumista, ja uusintakokeiden määrä on kokemusteni mukaan vähentynyt.
Lopullinen arvosana muodostuu opiskelijan koko työskentelystä ja osaamisen näytöistä.
Muutos opettajan työssä
Blokkimalli syntyi alun perin kokeiluna, mutta se on muuttanut omaa työtäni perusteellisesti. Aiemmin suuri osa ajasta kului oppituntien suunnitteluun ja siihen, miten saisin kaikki opiskelijat etenemään samaan tahtiin. Nyt valmiit kokonaisuudet mahdollistavat sen, että voin keskittyä ennen kaikkea oppijaan.
Myös opiskelijoiden aktiivisuus ja vastuu ovat lisääntyneet. Kun heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa työskentelyynsä ja samalla selkeä rakenne, tavoitteet ja tuki, he osoittavat olevansa valmiita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
Blokkimallin lähtökohtana on ajatus hyvinvoivasta, itseään tuntevasta ja vastuullisesta oppijasta. Nuoret ja maailma muuttuvat, samoin tiedon saatavuus ja oppimisen tavat. Myös opettamisen on muututtava ajan mukana.
Kun opiskelijalle annetaan vastuuta, arvostusta ja luottamusta, hän antaa niitä usein myös takaisin. Blokkimallissa voi onnistua – ja onnistumisesta voi iloita sekä opettaja että oppija.
Kirjoittaja: Petra Lonka