Matematiikka oppiaineena saatetaan sivuuttaa, kun kartoitetaan kielellisen tuen tarvetta luokassa. Matematiikkaan liitetään aina vahvasti mekaaninen laskeminen, erilaiset luvut ja tietyllä tapaa myös helppous.
Usein ajatellaan, että esimerkiksi suomen kieltä harjoitteleva oppilas voi pärjätä matematiikassa hyvin, sillä matematiikka, ja etenkin laskeminen, on universaalia. Ehkä jopa ajatellaan, että oppilas, joka tarvitsee kielellistä tukea muissa oppiaineissa, pärjää vähemmällä kielellisellä tuella matematiikassa.
Matematiikan kieli on ammattikieltä
Opetussuunnitelmassa (2014) kielitietoisuus ja erityisesti kielen käsite on laaja. Kieli kattaa verbaalisen ja kirjallisen kielen lisäksi erilaiset symbolijärjestelmät, kuvien ja graafien lukemisen sekä muut keinot jäsentää ajattelua.
Matematiikan tunneilla kieli on läsnä kaikessa moninaisuudessaan. Oppilas lukee oppikirjan tekstejä ja tehtävänantoja, kuvioita, kuvia, symboleja, taulukoita ja kaavioita. Oppilas kuuntelee opetusta ja seuraa digiopetusaineistojen videoita ja animaatioita. Oppilas tuottaa itse matemaattista kieltä sekä kirjallisesti että sanallisesti.
Matemaattisen kielen hallitseminen edellyttääkin oppijalta arkikielen hallintaa enemmän. Se täytyy erikseen oppia. Matematiikan kieli on ammattikieltä, siis käsitteitä, erikoissanastoa ja alan tekstirakenteita.
Sanallisissa tehtävissä vaaditaan sekä arkikieltä että matematiikan kieltä
Sanallisissa tehtävissä on oppilaalle usein paljon käsiteltävää ja ymmärrettävää. Jotta oppilas voi löytää riittävät tiedot laskulausekkeen muodostamiseksi, täytyy oppilaan ymmärtää sekä arjen sanastoa että matematiikan kieltä.
Oppilaan täytyy ensin arkikielen kautta selvittää, mistä sanallisessa tehtävässä puhutaan. Sen jälkeen oppilaan täytyy matematiikan kielen kautta päätellä, millainen laskulauseke hänen on muodostettava ja laskettava tehtävän ratkaisemiseksi. Usein jo tehtävänanto sisältää tehtävän kannalta olennaista matemaattista kieltä, joka täytyy ymmärtää oikein.
Tehtävänannosta oppilaan tulee esimerkiksi päätellä, mitä tarkoittaa lauseke ja sen merkitseminen. Samoin on tiedettävä, millaista laskua haetaan, kun käytetään sanaa “yhteensä”. Ehkä tunnilla on jo kiinnitetty huomiota siihen, miten sanat “yhteensä” ja “yhteenlasku” muistuttavat toisiaan.
On hyvin yksilöllistä, mitkä prosessit ovat oppilaalla jo automatisoituneet. Osa oppii nopeastikin tunnistamaan, milloin sanallisessa tehtävässä tarvitaan yhteenlaskua ja milloin taas vähennyslaskua. Osalle taas pieneltäkin tuntuvan kielimassan prosessointi on uuden oppimisen hidasteena.
Kielitietoisuus ei ole tavoitteiden helpottamista
On tärkeää tiedostaa, että matematiikassa on lopulta hyvin vähän arkikieltä. Sen sijaan matematiikka on täynnä oppilaalle uutta, vaikeaa ja arkielämästä irrallaan olevaa käsitteistöä. Käsitteistön opettaminen vaatii huomiota, aikaa ja konkretiaa.
Kyse ei ole tavoitteiden helpottamisesta, vaan johdattelusta uuden oppimisen äärelle. Ilman tarvittavan kielen hallintaa oppilaan on mahdotonta sisäistää opetettavaa asiaa. Matematiikan kielessä pelkkä sanojen kääntäminen oppilaan omalle kielelle ei riitä, sillä se voi tuoda oppilaalle eteen vain uuden, merkityksettömän ja irrallisen käsitteen.
Käsitteet ja konkretia avaavat matematiikan kieltä
Kielitietoinen opettaja keskittyy opetuksessaan avaamaan käsitteitä ja kielen rakenteita sekä havainnollistamaan kuvin, piirroksin ja erilaisin esinein. Kielitietoinen opetus ei tarkoita opetuskielen helpottamista ja selkokielen käyttöä. Se tarkoittaa huomion kiinnittämistä kieleen sekä tarvittavan kielen opettamista. Opettajan tehtävänä on miettiä tarkoin, mitä käsitteitä oppilaan tulee osata, ja miten opettaa valitut käsitteet.
Matematiikan opiskelu alkaa kielen opiskelusta
Olen opettanut matematiikka valmistavan opetuksen oppilaille. Ryhmät ovat aina olleet iältään ja taidoiltaan hyvin heterogeenisiä. Kaikkien kanssa olemme aloittaneet kirjoittamalla muistiinpanoja peruslaskutoimitukseen liittyvästä sanastosta.
Mitä sanoja liittyy esimerkiksi symboliin +? Nopein aina tietää huikata, että “plus”, mutta sillä ei vielä pärjää yleisopetuksen matematiikan tunneilla, jossa lasketaan “pluslaskujen” sijaan yhteenlaskuja. Aloitamme siis muistiinpanot kirjauksella:
+ -> yhteenlasku, summa
Jatkamme eteenpäin muihin laskutoimituksiin ja tarvittaessa täydennämme muistiinpanoja myöhemmin. Etenemistahti muodostuu aina erilaiseksi oppilasryhmän tarpeiden mukaan.
Luku- ja kirjoitustaidottomien kanssa painottuu sanallinen ilmaisu ja toisto, vaikkakin sitä harjoitellaan erilaisin välinein kaikkien kanssa.
Eli ensimmäisellä matematiikan tunnilla harvoin lasketaan. Sen sijaan keskitytään kieleen, joka on laskutaidosta tai koulutaustasta riippumatta kaikille uutta.
Anna Kamkeris
Anna on luokanopettaja ja suomen kielen ja kirjallisuuden sekä terveystiedon aineenopettaja.
Hän on työskennellyt aina S2-opettajana alakoulussa. Tällä hetkellä Anna työskentelee S2-opettajana Merilahden peruskoulussa Helsingissä. Anna on myös ollut oppikirjailijana Treeni-sarjassa sekä versioinut eri sarjojen tehtäväkirjoja.
Lähteet:
Uudet opetussuunnitelman perusteet tekevät jokaisesta opettajasta kielenopettajan. Mitä kielellä ja kielitietoisuudella tarkoitetaan matematiikan opetuksessa? Opetushallitus. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kielitietoisuus-matematiikan-opetuksessa.pdf
Lankinen, N. V. 28.9.2017. P. Portaankorva-Koivisto: Kielen merkitys matematiikan käsitteiden oppimisessa. Helsingin yliopisto. Vastaantulo. Meeting in the Middle: Multilingual students in preparatory education. https://blogs.helsinki.fi/vastaantulo/2017/09/28/paivi-portaankorva-koivisto-kielen-merkitys-matematiikan-kasitteiden-oppimisessa/
Portaankorva-Koivisto, P. 11.11.2020. LUMATIKKA-webinaari: Kielitietoisuus matematiikan opetuksessa. https://www.youtube.com/watch?v=lzZZaTgH288