OECD:n organisoima Programme for International Student Assessment, PISA-tutkimus toteutettiin vuonna 2025 yhdeksännen kerran. Se oli volyymiltään kaikkein aikojen laajin kansainvälinen arviointitutkimus, johon osallistui 760 000 oppilasta 91 maasta, edustaen yhteensä yli 33 miljoonaa 15-vuotiasta ympäri maailmaa.
PISA-tutkimus käynnistettiin tämän vuosituhannen alussa ja sen tavoitteena on vertailla miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja. PISAssa käytettävät arviointitehtävät perustuvat asiantuntijoiden laatimiin viitekehyksiin, joissa osaamista tarkastellaan kompetenssien kautta. Kompetenssit ovat laajoja yksilön tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden kokonaisuuksia, joita kyetään arvioimaan ja joiden nähdään ennakoivan menestymistä. PISA-tutkimus ei pyri arvioimaan kouluopetuksen tuottamien sisältöjen hallintaa opetussuunnitelmaperusteisesti, vaan tavoitteena on osoittaa mitä oppilaat kykenevät tiedoillaan ja taidoillaan tekemään tavallisena koulupäivänä. PISA-tutkimukseen osallistuvat tietyn syntymäajan puitteissa olevat 15-vuotiaat, jos he ovat 7. tai sitä ylemmällä luokalla koulussa. Suomessa valtaosa osallistujista on 9. luokkalaisia, mutta mukana on myös noin 10 prosenttia 8. luokan oppilaita ja joitakin toisen asteen opiskelijoita. Pääosa PISAan maailmanlaajuistesti osallistuvista oppilaista on 10. kouluvuodellaan.
OECD keskiarvot ovat laskeneet
Ensimmäisessä, vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa, OECD-maiden oppilaiden osaamista kuvaavaksi keskiarvoksi asetettiin 500 pistettä ja keskihajonnaksi 100 pistettä. Sittemmin OECD:n keskiarvo on laskenut, etenkin vuosien 2022 ja 2025 tutkimuksissa, ollen nyt lukutaidossa 461 pistettä, matematiikan osaamisessa 463 pistettä ja luonnontieteen osaamisessa 482 pistettä.
Suomessa muutos on suuri
Mitä sitten tarkoittaa, että lukutaidon keskiarvo on nyt Suomessa 73 pistettä heikompi kuin vuonna 2006? Tuolloin kansallinen pistekeskiarvomme 547 pistettä, oli suoritustason 3–tyydyttävä lukutaito, ylärajalla? Tuolloin välttävän peruslukutaidon alapuolelle jääneitä heikkoja lukijoita oli 4 prosenttia oppilaista, mikä oli pienin osuus kaikista vertailumaista. Vastaavasti erinomaisia lukijoita oli 32 % oppilaista. Vuoden 2025 tutkimuksessa kansallinen lukutaidon keskiarvomme oli 474 pistettä, mikä sijoittui tason 2 välttävä lukutaito ylärajalle. Heikkoja lukijoita oli 26 prosenttia ja erinomaisia lukijoita enää 6 prosenttia. Muutos on suuri. Esimerkiksi tasolla 3 lukija osaa poimia kirjaimellisen merkityksen, joka on esitetty yhdessä tai useammassa tekstissä ilman tulkintaan ohjaavia vihjeitä. Hän osaa yhdistellä sisältöjä ja tehdä yksinkertaisia sekä hieman pidemmälle vietyjä päätelmiä. Tasolla 2 lukija tunnistaa keskipitkän tekstin pääajatuksen. Hän ymmärtää yhteyksiä tai merkityksiä tarkastellessaan lyhyeksi rajattua määrää tekstiä, jossa tietoa ei kuitenkaan ole ilmaistu selkeästi tai teksti saattaa sisältää ylimääräistä tietoa. Yhden kouluvuoden opintojen on PISA-tutkimuksessa osoitettu rinnastuvan karkeasti arvioituna 20–30 pisteeseen, eli tämän päivän yhdeksäsluokkalaiset ovat lukutaidon ja matematiikan osaamisen osalta sunnilleen samalla tasolla kuin 7. luokkalaiset 20 vuotta sitten.
Miksi PISA-tutkimusta tarvitaan?
Mihin PISA-tutkimusta tarvitaan? PISA-tutkimus tarjoaa hyvin laajasti tietoa osaamisesta ja sen muutoksista. Erilaisia koetehtäviä on PISA-kokeessa tarjolla niin paljon, että käytännössä jokaisella oppilaalla on yhdessä koulussa erilainen tiedollinen koe. Tehtävien suuri määrä ja erilaiset orientaatiot varmistavat sen, että niillä saadaan arvioitua viitekehysten mukaista osaamista mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti koko koulutusjärjestelmän tasolla. PISA-tutkimus ei kuitenkaan varsinaisesti mittaa oppilaan osaamista koulukokeen tapaan niin, että raportoitaisiin jokaisen oppilaan vastausten mukainen pistemäärä. Sen sijaan tutkimuksessa estimoidaan jokaisen oppilaan osaaminen tilastollisin menetelmin ja sen perusteella lasketaan kansallinen keskiarvo. PISA-tutkimus toimii erityisen hyvin kansallisen osaamisen tason ja sen muutoksen arvioimisessa, mutta kuntien, yksittäisten koulujen tai oppilaiden osaamisesta sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä.
Kirjoittaja: Arto K. Ahonen, KT, Dosentti
Yliopistotutkija, PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja