Artikkelit

Rutiinit matematiikan opetuksessa rauhoittavat ja luovat tilaa ajattelulle

”Mä en osaa.”

Olen kuullut tuon lausahduksen melko monta kertaa työvuosieni aikana.

Pienen ekaluokkalaisen asento voi kertoa saman: hartiat painuvat, katse harhailee. Tehtävää ei ole edes yritetty, mutta ajattelu on jo jumiutunut ja itsetunto saanut kolhun.

Silloin ei välttämättä tarvita lisää selitystä matematiikasta. Ensin on hyvä pysähtyä lapsen äärelle.

Turvallisuutta omalla tavalla oppimiseen

Olen työskennellyt luokanopettajana alkuopetuksessa lähes 20 vuotta ja opettanut lukemattomia kertoja matematiikan perustaitoja. Neuropsykiatrisena valmentajana ymmärrykseni oppimiseen vaikuttavista asioista on syventynyt. Turvallisuuden tunne, kuormittumisen hallinta ja ennakointi ovat oppimisen kannalta välttämättömiä.

Puhutaan paljon siitä, miten esimerkiksi matematiikan opetusta tulisi eriyttää, kun luokassa on neuromoninaisia lapsia. Tämä ajattelutapa saattaa johtaa yksinkertaistuksiin. Neuromoninaisuuden huomioiminen ei tarkoita erilaista tai erillistä matematiikan opetusta. Sen sijaan pedagogiikka ja materiaali on suunniteltava niin, että se mahdollistaa erilaiset tavat oppia. 

Tilaa ajattelulle toistuvuudella

Ennakoitavuus, säännöllisyys ja toistuvuus rakentavat turvallista oppimisympäristöä kaikille. Kun arjen rakenteet, työskentelyn vaiheet ja oppitunnin eteneminen ovat tuttuja, lapsi voi keskittyä oppimiseen jännittämisen sijaan.

Luokassa voi olla erilaisia oppijoita, mutta opetuksen tarkoituksena ei ole helpottaa matematiikkaa tai madaltaa oppimistavoitteita. Sen sijaan rutiinien avulla raivataan tilaa matematiikan ajattelulle.

Alkuun aikuisen avulla

Alkuopetuksessa oppilaat kehittyvät eri tahtiin. Yksi tarvitsee aikaa, toinen konkretiaa, kolmas haasteita. Joku tarvitsee aikuisen tuen aloittaakseen, joku toinen luvan liikkua. Kaikille tärkeää on tunne: ”Minä pystyn tähän.”

Opettajan läsnäolo ja kannustus rauhoittavat lannistunutta oppilasta ja luovat uskoa: ”Katsotaan yhdessä. Aloitetaan tästä.”

Oppimisen tuen uudistuksen myötä luokassa on yhä moninaisempi joukko oppijoita. Kaikkia heitä auttaa se, että oppimiseen on tilaa, aikaa ja rauhaa. Opetuksessa tulisikin huomioida

– toiminnanohjauksen tukeminen

– tarkkaavuuden ylläpitäminen

– työmuistin kuormituksen vähentäminen

– visuaalisen hahmottamisen tukeminen

– kielellisen kuormituksen huomioiminen

– riittävä työskentelytila

– vaihtoehtoiset tavat osoittaa osaamista

– mahdollisuus käyttää konkreettisia välineitä

Matematiikka näkyväksi monin aistein

Perustaitoja voi harjoitella monella tavalla. Tärkeää on tehdä matematiikka näkyväksi lapsen arjessa.

Moniaistillisuus auttaa lasta tarttumaan matematiikkaan käsillä, silmillä, keholla ja kielellä: lukumääriä voidaan rakentaa, siirtää, ryhmitellä, piirtää, rytmittää ja sanoittaa. Kun lapsi saa kokeilla ja tutkia itse, matematiikka ei jää vain numeroiksi ja merkeiksi, vaan alkaa saada merkityksiä.

Osaaminen rakentuu vähitellen

Oppimista tulee myös voida osoittaa eri tavoin. Etenkin nepsy-lapsen kohdalla kannattaa erottaa toisistaan “ei osaa” ja “ei juuri nyt pysty osoittamaan osaamistaan”.  Tutkiva oppiminen tukee ymmärtämistä, koska lapsi pääsee huomaamaan, miten ja miksi jokin toimii. Silloin vaikeakin asia voi aueta ja lapsi huomaa, että yrittäminen kannattaa.

Onnistumisen hetkessä ei ole kyse vain oikeasta vastauksesta, vaan onnistuessaan lapsi saa kokemuksen siitä, että hän osaa. Oivaltamisen kautta rakentuvat minäpystyvyys ja rohkeus.  Matematiikan oppimateriaalin tulee olla selkeä, strukturoitu, visuaalinen, kielitietoinen, toiminnallinen ja muunneltava. Silloin hyvä pedagogiikka hyödyttää kaikkia lapsia.

Miia Kaipainen
Miia on tamperelainen luokanopettaja, joka työskentelee Takahuhdin koulussa pääasiassa alkuopetuksessa. Hän on myös ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, ja hänen opetuksensa keskiössä ovat selkeä struktuuri, perustaitoihin panostaminen, lapsen yksilöllinen huomioiminen sekä toiminnalliset työtavat. Kahden vuosikymmenen kokemus pienten koululaisten opettamisesta on vahvistanut hänen näkemystään siitä, että jokainen oppii, kun oppimiselle luodaan oikeanlaiset edellytykset.

Lähteet

http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu/taitojen-kehitys/aritmeettiset-perustaidot

Tutkimustietoa matematiikan oppimiseen ja motivaatiotekijöihin liittyen || Forskningsrö om matematiklärande och motivation – YouTube

Matikkasurina vie kohti tasa-arvoista matematiikan oppimista | Kasvatustieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto