Artikkelit ja blogit

Koetyökalu on uudistunut

Otavan koetyökalu uudistuu! Parannamme koetyökalun toimintavarmuutta ja teemme työkalusta entistä helppokäyttöisemmän.

Mitä PISA-tutkimus mittaa – ja mitä ei?

Suomalaisten nuorten PISA-tulokset ovat laskeneet merkittävästi 2000-luvun alkuvuosista. Mitä tulokset oikeastaan kertovat oppilaiden osaamisesta ja mitä niistä voidaan päätellä suomalaisen koulun tilanteesta? PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen avaa vieraskynässään tutkimuksen tarkoitusta, tulosten muutosta ja sitä, miksi PISA tarjoaa tärkeää tietoa koko koulutusjärjestelmämme kehityksestä.

Tekoäly koulutuksessa: tuho vai luova tuho?

Tekoäly koulutuksessa haastaa perinteiset tavat oppia ja arvioida osaamista. Rehtori Mika Aalto pohtii, miten tekoäly muuttaa opettajan roolia ja miksi ajattelutaitojen kehittäminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Se suuri tekoälyyn liittyvä ajatus opettajille

Tekoäly voi auttaa oppimisessa, mutta se ei korvaa oppimisen vaatimaa omaa työtä. Opettajan tärkeä tehtävä on auttaa opiskelijoita käyttämään tekoälyä niin, että se tukee osaamisen kehittymistä eikä oikaise sen ohi.

Oppimateriaali tukee lukutaitoa – erot kuntien välillä yhä suuria

Kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppimateriaaleihin panostetaan. Samalla ratkaistaan, millaiset välineet lapsi saa lukemisen, kielen ja oppimisen harjoitteluun.

Vähemmän PISA-kauhistelua, enemmän tekoja

PISA 2025 -tulokset julkaistiin tänään. Kuten aiemminkin, julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyi Suomen pistemäärään ja sijoitukseen. Heikompi osaaminen? Kyllä. Yllätys? Eipä oikeastaan.

Blokkimalli ja muutoksen pedagogiikka 

Olen opettanut englantia eri luokka-asteilla vuodesta 2001. Koskaan aiemmin opetus ei ole ollut niin suuren muutoksen tarpeessa kuin tänään. 

Millaiset valmiudet oppijalla on? Millaisia yksilöllisiä eroja opiskelijoissa on? Miten keskittyminen ja motivaatio säilyvät? Miten opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta työskentelystään ja taitojensa kehittymisestä? Ja ennen kaikkea: tuleeko jokainen nuori kohdatuksi yksilönä ja valmennetuksi kohti parempaa osaamista? 

Näistä kysymyksistä lähti kokeilu, josta kehittyi  Blokkimalli – yksilöllinen, kannustava ja tavoitteellinen tapa oppia. Mallissa opetus jakautuu selkeisiin kokonaisuuksiin eli blokkeihin, joissa yhdistyvät omatahtinen työskentely, eriyttäminen, jatkuva palaute, säännöllinen arviointi ja itsereflektio.

Resurssiviisas koulu ei säästä kaikesta, vaan valitsee olennaisen

Resurssiviisaus koulussa mielletään helposti ennen kaikkea taloudenpidoksi. Sitä se toki on, mutta rehtorin arjessa käsite on huomattavasti laajempi. Resurssiviisas koulu käyttää harkiten rahaa, aikaa, henkilöstön osaamista, materiaaleja ja yhteisiä toimintatapoja. Kyse ei ole vain säästämisestä, vaan siitä, että koulun käytössä olevat voimavarat suunnataan mahdollisimman hyvin oppilaiden oppimista, henkilöstön jaksamista ja yhteisön perustehtävää tukevalla tavalla.

Parhaimmillaan opettajamentorointi osuu suoraan uran alkuvaiheen opettajan ammatillisen kasvun ytimeen

Suomessa opettajaksi valmistuneet siirtyvät keskimäärin viiden vuoden maisteriopintojen jälkeen suoraan täyteen opettajan rooliin, jossa vastuut, velvollisuudet ja ammatillinen autonomia ovat samat kuin kokeneilla kollegoilla, joskus jopa vaativammat. Opettajan työtä ei aloiteta “harjoittelija”-kyltti rinnassa.

Oppilas arvioinnin keskiössä: Miksi itsearviointi on kuudennen luokan tärkein taito?

Kuvittele oppilas, joka tietää tarkalleen, mitä häneltä odotetaan. Ei arvaillen, ei toivoen vaan ymmärtäen konkreettisesti, millaiset taidot vievät kohti tavoitetta ja millaisiin asioihin hänen kannattaa kiinnittää huomiota omassa oppimisessaan. Juuri tähän tähtää kuudennen luokan arviointikriteerien avaaminen oppilaalle ja siksi itsearviointi on yksi tärkeimmistä oppimisen työkaluista alakoulun loppusuoralla.

Arvioinnin yhdenvertaisuus on perusopetuksen jatkuva haaste

Perusopetuksen päättöarvosanat määrittävät oppilaan opintopolkua, ja halutuimpiin koulutuspaikkoihin pääsy voi riippua yhdestä numerosta. Karvin arviointien mukaan oppilasarviointi ei kuitenkaan ole kouluissa yhdenvertaista. Erot johtuvat suureksi osaksi arviointijärjestelmän rakenteellisista ongelmista.

Kohti juhlia keskustellen

Lukuvuotta rytmittävät ja piristävät juhlat, joita kannattaa käsitellä oppilaiden kanssa koulun yhteisten tilaisuuksien lisäksi luokassa. Uskonto tarjoaa oppiaineena mainion tilaisuuden keskustella juhlista ja samalla harjoitella toisen huomioimisen ja yhteisen keskustelemisen taitoja.

Tauko tekee terää – 8 toiminnallista vinkkiä oppitunnille

Ruudut ja oppikirjat pysäyttävät – ne laittavat istumaan ja ajattelemaan. Mikään ei kuitenkaan estä rikkomasta näitä istumahetkiä pienillä tauoilla. Kokosimme hyväksi havaittuja vinkkejä, joilla saat oppilaat liikkeelle ja uutta virtaa opiskeluun.